24 kesä Kapillaarikatko rakentamisessa – Mikä se on ja miksi se on tärkeää?
Kapillaarikatko on keskeinen osa perustusten kosteudenhallintaa rakennusprojekteissa. Sen tehtävä on estää kosteuden nouseminen maaperästä rakennuksen rakenteisiin kapillaari-ilmiön vaikutuksesta.
Tässä artikkelissa kerromme, mikä kapillaarikatko on, miksi sitä tarvitaan ja milloin se toteutetaan – sekä miten FIN Rakennuspalvelut voi auttaa oikean ratkaisun löytämisessä.
Sisällysluettelo
Tärkeimmät nostot artikkelista
- Kapillaarikatko estää kosteuden nousun maaperästä rakenteisiin.
- Kapillaari-ilmiö on fysikaalinen prosessi, joka aiheuttaa merkittäviä kosteusongelmia.
- Kapillaarikatko toteutetaan ennen betonivalua ja se on olennainen osa perustuksia.
- Jälkikäteen tehtävä kapilaarikatko on mahdollinen, mutta teknisesti vaativampi ratkaisu.
- Kapillaarikatko voidaan toteuttaa esimerkiksi kapillaarisoralla, sepelillä tai kalvomateriaaleilla.
Mikä on kapillaarikatko?
Kapillaarikatko on rakennekerros, joka estää kosteuden nousemisen maaperästä rakennuksen rakenteisiin kapillaari-ilmiön seurauksena. Sen avulla katkaistaan vesimolekyylien mahdollisuus siirtyä ylöspäin esimerkiksi anturan tai maanvaraisen laatan kautta. Kuten Billdin Capillary Break -määritelmässä todetaan,
”Ilman kapillaarikatkoa kosteus voi siirtyä rakenteisiin ja aiheuttaa esimerkiksi homevaurioita, lahovaurioita ja rakenteellista heikkenemistä.”
Tällä Videoesimerkillä selitetään englanniksi hyvin siitä, miten kapillaarikatko toimii rakennuksessa.
Mistä kapillaari-ilmiö johtuu?
Kapillaari-ilmiö on fysikaalinen prosessi, jossa neste nousee huokoista rakennemateriaalia ylöspäin. Ilmiö syntyy veden pintajännityksen ja materiaalin huokosten yhteisvaikutuksesta. Designing Buildingsin artikkelin mukaan: ”Kapillaari-ilmiö tapahtuu, kun nesteen ja kiinteän pinnan välinen vetovoima (adheesio) on suurempi kuin nesteen sisäinen vetovoima (koheesio), mikä saa nesteen nousemaan kapeissa raoissa.”
Rakennusmateriaaleissa kuten betonissa tämä tarkoittaa, että kosteus voi nousta useita senttejä tai jopa metrejä ylöspäin rakenteissa.
Miksi kapillaarikatko on tärkeä?
Kapillaarikatko on tärkeä, koska ilman sitä maaperän kosteus voi nousta rakenteisiin ja aiheuttaa vakavia ongelmia. Kosteuden siirtyminen rakennuksiin kapillaarisesti voi johtaa homeen kasvuun sekä rakenteiden ja sisäilman laadun heikkenemiseen, kuten Joseph Lstiburek julkaisussaan kirjoittaa. Kapillaarikatko on yksi tehokkaimmista tavoista estää nämä ongelmat jo rakennusvaiheessa.
Missä rakenteissa kapillaarikatkoa käytetään?
Kapillaarikatkoa käytetään rakenteissa, joissa ollaan suoraan kosketuksessa maaperän kanssa, kuten anturoissa, maanvaraisissa laatoissa, sokkeleissa ja kellariseinissä. Aihetta käsittelevä Delta Academyn artikkeli havainnollistaa hyvin kuvillaan, miten kapillaarikatko sijoitetaan perustusten ja muun rakenteen väliin estämään kosteuden nousu.
Suomessa kapilaarikatkon käyttö perustuu RT-ohjekortistoon ja Ympäristöministeriön määräyksiin, jotka määrittelevät esimerkiksi sepeli- tai sorakerroksen vaatimukset anturan ja maanvaraisen laatan alle.
Missä vaiheessa rakentamista kapillaarikatko tehdään?
Kapillaarikatko tehdään ennen perustusten betonivalua, usein heti salaojituksen jälkeen. Se sijoitetaan anturan tai sokkelin alle sekä maanvaraisen laatan alle estämään kosteuden nousu. FIN Rakennuspalveluilla kapillaarikatko tehdään osana perustustyötä, ja käytämme aina kohteeseen soveltuvia materiaaleja sekä RT-ohjeistuksen mukaisia työtapoja.
Voiko kapillaarikatkon toteuttaa jälkikäteen?
Kyllä, kapillaarikatkon voi toteuttaa jälkikäteen, mutta se on teknisesti vaativampaa kuin rakentamisvaiheessa. Kuten vedenhallintaan liittyvissä palveluissamme kerrotaan:
”Olemassa oleviin rakenteisiin kapillaarikatko voidaan kuitenkin usein toteuttaa jälkikäteen, jolloin kosteuden läpitunkeuma rakenteisiin saadaan estettyä.”
Jälkikäteen tehtävä toteutus voidaan yhdistää myös betonin injektointiin, jolloin saavutetaan lisätiiveys ja kosteusturva.
Mitä voidaan käyttää kapillaarikatkoksi?
Kapillaarikatkoksi voidaan käyttää erilaisia materiaaleja, kuten pestyä sepeliä (esim. 8–16 mm), kapillaarisoraa, bitumikermieristeitä, muoveja tai EPS-eristeitä. Materiaalin valintaan vaikuttavat rakennustyyppi, maaperäolosuhteet ja kosteusrasitus.
Yrityksemme tarjoaa laajan valikoiman erilaisia kapillaarikatkomateriaaleja, jotka soveltuvat eri käyttökohteisiin ja rakennustyypeille. Asiantuntevat ammattilaisemme auttavat sinua valitsemaan oikean kapillaarikatkomateriaalin juuri sinun rakennusprojektiisi. Ota meihin yhteyttä tästä linkistä!
Mitä on kapillaarisora?
Kapillaarisora on karkealajitteinen sora, jonka raekoko on valittu niin, että se estää kapillaarisen veden nousun ylöspäin. Tyypillisesti sen raekoko on 8–16 mm ja se ei sisällä hienoainesta, joka voisi sitoa kosteutta. Kapillaarisora on Suomessa yleisesti käytetty ja hyväksytty ratkaisu erityisesti maanvaraisten laattojen ja sokkeleiden yhteydessä.
FIN Rakennuspalvelut apunasi kapillaarikatkon toteutuksessa
Toteutamme kapillaarikatkot ammattitaidolla ja rakennusalan suositusten mukaisesti. Tarjoamme ratkaisuja sekä uudisrakentamiseen että saneerauskohteisiin. Valitsemme aina kohteeseen sopivimman materiaalin, kuten kapillaarisoran tai sepelin, ja huolehdimme asennuksesta kokonaisuutena. Noudatamme RT-ohjeita sekä tarjoamme myös jälkiasennettavia kapillaarikatkoratkaisuja esimerkiksi kosteiden kellaritilojen kunnostukseen.
Onko kohteessasi tarvetta kapillaarikatkolle? Ota meihin yhteyttä ja pyydä maksuton arvio!
Yhteenveto termeistä
Kapillaarikatko on rakenneratkaisu, joka estää kosteuden nousemisen ylöspäin rakenteisiin kapillaari-ilmiön seurauksena.
Kapillaari tarkoittaa hyvin kapeaa putkea tai rakoa, jonka kautta neste voi liikkua ylöspäin ilman ulkoista voimaa.
Kapillaarinen on adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan kapillaari-ilmiöön liittyviä asioita, kuten ”kapillaarinen kosteus” tai ”kapillaarinen vedennousu”.
Kapillaarisuus viittaa nesteen kykyyn liikkua huokoisessa materiaalissa tai ahtaissa väleissä pintajännityksen ja molekyylien vetovoimien seurauksena.
Kapillaari-ilmiö on fysikaalinen ilmiö, jossa neste nousee ylöspäin huokoisessa materiaalissa adheesion ja koheesion yhteisvaikutuksesta.
Lähteet
Delta Academy – How to Build a Dry Basement With Membrane Capillary Breaks
Designing Buildings – Capillary Action
Building Science Insight BSI – Capillarity Sucks
Green Building Advisor – Adding a Capillary Break to the Footing
FIN Rakennuspalvelut – Betonin injektointi
FIN Rakennuspalvelut – Vedenhallinta